Lähipalveluita rakentamassa

Käsillä on yksi Suomen suurimmista uudistuksista. Hyvinvointialueet rakennetaan nykyistä sekavaa järjestelmää tehokkaammiksi, jolloin rahaa jää enemmän sinne, minne pitääkin - ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Aluevaltuustoissa päätetään siitä, kuinka kaukana on lähin neuvola ja paloasema, ja kuinka kauan pitää jonottaa lääkäriin. Niissä päätetään myös siitä, kuinka helposti ja kätevästi - tai vaikeasti ja hitaasti - saa apua mielenterveyden ja jaksamisen haasteisiin.

Mielenterveyden haasteet ovat erityisesti monille nuorille ja nuorille aikuisille arkea. Mielenterveyspalveluihin pitää jatkossa päästä nopeammin.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilua 16-20-vuotiaille tulee jatkaa, ja laajentaa maksuton ehkäisy koskemaan myös 21-25-vuotiaita koko hyvinvointialueella - erityisesti, kun nykyinen kokeilu on johtanut raskaudenkeskeytysten vähentymiseen. Matalan kynnyksen seksuaali- ja ihmissuhdeneuvonnan tulee olla helposti saatavilla.

Jokaisessa kunnassa on oltava saatavilla matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten neuvola- ja sairaanhoitajan vastaanotto. Se voi olla esimerkiksi ajanvarauksella kahtena päivänä viikossa toimiva liikkuva sote-piste kunnan väestön tarpeiden mukaan. Matalan kynnyksen palveluihin satsaamalla voimme säästää rutkasti erikoissairaanhoidon kalliissa palveluissa.

Liikunta on tärkeä osa hyvinvointia. Yhteiskunnassa tulisikin tehdä päätöksiä, jotka tekevät arkiliikunnan lisäämisestä helppoa. Näin voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia, vähentää kipuja ja parantaa elämänlaatua.

Kasvisruoalla on hyvä vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Kasvisruoan tulisi olla ruokavalion perusta, ja sitä voi halutessaan täydentää erilaisilla lihatuotteilla. Suomalaisilla on paljon ennakkoluuloja kasvisruokaa kohtaan, ja niitä voidaan vähentää ottamalla monipuolinen ja laadukas kasvisruoka osaksi julkisten toimijoiden ruokalistaa.

Ulkomaisten työntekijöiden palkkaaminen hoitotyöhön on yksi keino helpottaa henkilöstöpulaa, mutta se ei missään nimessä yksinään korjaa ongelmaa. Hoitotyöhön liittyy paljon sellaisia työtehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen on välttämätöntä. Toisaalta meillä on myös paljon sellaisia tehtäviä, joissa kielitaito ei ole niin merkittävässä asemassa. Tärkeintä on, että potilasturvallisuus ei vaarannu.

Iso osa suomalaisista osaa ja haluaa käyttää sähköisiä palveluita, ja tapaavat esimerkiksi lääkärin mielellään etäyhteyden kautta. Digipalvelut eivät kuitenkaan korvaa oikeaa ihmiskontaktia. Digipalveluilla voidaan korvata lähipalveluita heidän osaltaan, joilla on hyvä toimintakyky ja riittävät digivalmiudet. Digitalisaation avulla voimme tehostaa palveluntuotantoa joiltain osin.