Olen ehdokkaana kevään 2019 eduskuntavaaleissa numerolla 114. Tärkeimmät teemani ovat kestävä kehitys, parempi asuminen sekä riittävä toimeentulo. Tällä sivulla nostan konkreettisia toimia, joita haluan näihin teemoihin liittyen ajaa eteenpäin. Olen tehnyt vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen ja vastannut seuraaviin vaalikoneisiin:

Helsingin sanomat
Alma Media
Maaseudun tulevaisuus
Nuorten vaalikone
YLE
Kaleva
MTV
Ilta-Sanomat

Lisäksi olen sitoutunut seuraavien tahojen vaalitavoitteisiin:

Ilmastoveivi 2019
Suostumus2018
Tukiliiton vaalilupaus
Terapiatakuu
Sisäilmalupaus
Sateenkaarikansanedustaja
Pyöräliiton tavoitteet
Lastensuojelun keskusliiton “Ääni lapselle
Yritysvastuulaki #ykköketjuun

Vaaliteemani

Kestävä kehitys

Meidän täytyy lopettaa tulevilta sukupolvilta varastaminen. Fossiilisista energianlähteistä tulee luopua siirtymäaikojen puitteissa. Yhteiskuntamme on tällä hetkellä riippuvainen ydinvoimasta, mutta haluan siirtää painopistettä tulevaisuudessa oikeasti uusiutuviin ja turvallisiin energianlähteisiin tuuli- ja aurinkoenergian teknologian kehittyessä. Tavoitteenani on, että keskeneräiset ydinvoimahankkeet saadaan päätökseen ja käyttökuntoon järkevällä hinnalla ja järkevässä aikataulussa. Nykyisille ydinvoimaloille voidaan tarvittaessa antaa jatkolupia. Näkemykseni mukaan kokonaan uusille ydinvoimaloille Suomessa ei ole tarvetta muiden energian tuotantomuotojen kehittyessä.

Suomen rataverkkoa tulee kehittää – tärkeimpänä koko pohjoiselle Suomelle tärkeä kaksoisraide Ylivieska-Oulu-välille. Sen lisäksi on tärkeää saada nopeat yhteydet myös Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välille. Myös itärata kaipaa kipeästi lisärahoitusta. Raiteilla kulkevan matkustajaliikenteen lisäksi ei sovi unohtaa tavaraliikennettä vähemmän liikennöidyillä raideyhteyksillä. Moni näistä ratayhteyksistä on huonossa kunnossa, ja se näkyy esimerkiksi rajoitettuna junanvaunujen lastauspainoina, mikä puolestaa heijastuu kuljetuksen kustannuksiin. Raideliikennettä parantamalla voidaan esimerkiksi Oulu-Helsinki-välin lentoliikennettä korvata ilmastoystävällisellä junaliikenteellä. Kannatan lentoveron käyttöönottoa, mutta siihen tarvitsemme kansallisten päätösten lisäksi kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen metsien hiilinielu kasvaa koko ajan, vaikka hakkuita lisättäisiinkin maltillisesti. Puulla voidaan korvata useita fossiilisia tai muita ympäristölle haitallisia raaka-aineita ja materiaaleja: öljyä, kivihiiltä, muovia, sementtiä, ja jopa puuvillaa. Puun käyttö pitkäaikaisena hiilivarastona esimerkiksi puurakentamisessa tulee ottaa tavoitteeksi ja tukea sitä lainsäädännön keinoin. Investointitukia tulee suunnata uusiin puualan innovaatioihin, joilla tuetaan tavoitetta hiilineutraalista Suomesta.

Suomessa liikennekeskustelu on kärjistynyt sähköautoihin. Totuus on, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa sähköautoon. Polttomoottoriautojen käytön kieltäminen olisi elämän edellytysten leikkaamista pitkien etäisyyksien päässä asuvilta. Vähäpäästöisiä ja päästöttömiä polttoainevaihtoehtoja on kehitettävä lisää, ja niiden käyttöä on kasvatettava verohelpotuksin sekä investointituin. Bioetanolin, biodieselin sekä biokaasun käyttö lisääntyvät koko ajan. Sähköautot tulevat kyllä, mutta niitä odotellessa voimme vaihtaa vähäpäästöisempään polttoaineeseen jo seuraavalla tankkauskerralla.

Kestävä kehitys ei koske pelkästään ympäristöasioita. Tavoitteenani on rakentaa Suomea, jossa ilmastonmuutoksen torjunta ei lisää köyhyyttä. Mikäli esimerkiksi autoilu olisi ainoa vaihtoehto liikkumiseen, autoilun kustannusten lisääminen kaikille olisi köyhyyden lisäämistä. Haluan edistää vaihtoehtoisten keinojen luomista niin liikkumisessa, asumisessa kuin syömisessä. Mikäli vaihtoehtoja on paljon, voidaan hinnalla ohjata ympäristöystävällisiin valintoihin.

Parempaa asumista!

Jokainen suomalainen asuu jossain – koti on kaikkien asia. Kaikilla suomalaisilla on oikeus sopivan hintaiseen ja turvalliseen kotiin, oli se sitten punainen tupa tai kerrostalokaksio. Toteutuuko se tällä hetkellä? Uskon siihen, että ihminen on onnellisimmillaan ja tuottavimmillaan silloin, kun hän saa itse valita hänelle parhaan asuinpaikan.

Opiskelijoilla omalta kodilta tuntuvan asunnon saaminen ja sen myötä myös nuoruus pitkittyy helposti. Se puolestaan omalta osaltaan heijastuu osaltaan suomalaisten syntyvyyteen. Valtion tukemaa opiskelija-asumista on lisättävä reilusti – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Oulussa meille tulee kasaantumaan paikallisia huolia ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaalle. Alueen asuntotuotanto ei pysy kehityksen perässä, ja erityisesti vuosina 2020-2021 alueen äkillisesti kasvavat liikennemäärät tulevat aiheuttamaan vaaratilanteita. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön ja muiden alueella toimivien Ara-tuettujen asumismuotojen tarjoajien toimintaedellytykset tulee huomioida alueen tontinluovutuksessa, kaavoittamisessa ja muussa kiinteistökehittämisessä.

Asunnottomuus on hyvinvointiyhteiskunnan mittari. Vaikka Oulussa asunnottomien määrä on kohtuullinen, erityisesti pääkaupunkiseudun tilanne on lohduton. Mikäli nuoren itsenäinen elämä alkaa epäonnistuneella asunnon menettämisellä, on tie yhteiskunnan osalliseksi ja työn tekijäksi muita kivisempi. Asumis- ja päihdepalveluiden rahoitusta on lisättävä – jo pienillä summilla saadaan ihmeitä aikaan. Myös ensi- ja turvakotien verkoston maantieteellinen kattavuus on tärkeää.

Rakentamiseen on lisätty viime vuosina paljon erilaisia asumisen hintaa nostavia asioita. Rakennustyömaata ja suunnittelua valvoo vuosi vuodelta useampi taho, joista syntyy rakentajalle tietenkin kustannuksia. Voitaisiinko työmailla hoitaa asioita yhtä hyvin, mutta edullisemmin itse?

Puurakennukset varastoivat itseensä hiiltä, kun taas betonirakennukset aiheuttavat merkittävät päästöt jo pelkän sementin vuoksi. Puu rakennusmateriaalina puolestaan tasaa ilmankosteutta ja edistää näin sisäilman laatua. Turvallisessa ja terveessä kodissa on hyvä kasvaa ja kehittyä.

Riittävä toimeentulo

Suomessa on liian monta tapaa saada etuuksia. Moni vähävarainen ei edes tiedä, mitä kaikkea hän olisi oikeutettu saamaan. Köyhyydessä elävät joutuvat stressaamaan oman ja perheensä selviytymisen lisäksi jatkuvasta todistuksista ja selvityksistä – sen sijaan, että voisivat kehittää itseään ja keskittyä työllistymiseen. Paperirumba ja luukulta toiselle juoksuttaminen ei paranna kenenkään hyvinvointia.

Kannatan vastikkeetonta perustuloa, jonka piiriin kuuluisivat myös opiskelijat. Viimeisimmässä perustulokokeilussa on käynyt ilmi, että sillä ei ole ollut vaikutusta juurikaan työllisyyteen, mutta selvä vaikutus ihmisten hyvinvointiin! Minkä painoarvon annamme suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiselle?

Haluan, että Suomessa järjestetään uusi, kattavampi perustulokokeilu. Sen avulla on selvitettävä laajemmin perustulon vaikutukset työllisyyteen ja työllistymiseen. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa.

Perhevapaauudistuksessa on esitetty monta erilaista mallia – on valinnanvapautta, isäkuukausien lisäämistä, 6+6+6- tai 9+9-mallia. Useimmiten näissä vaihtoehdoissa unohtuu kuitenkin perheen toimeentulo – kotiin jää monesti se, jolla on pienempi palkka. En ole valmis lisäämään perhevapaauudistuksella lapsiperheköyhyyttä pakottamalla parempituloisen vanhemman jäämään kotiin toimeentulon kustannuksella. Perhevapaauudistusta syvempi ongelma on alipalkatut naisvaltaiset alat – laadukkaalla opinto-ohjauksella, sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella ja ennakkoluulottomuudella vähennetään sukupuolten jakautumista “naisten ja miesten töihin”.

Jäikö jokin asia mietityttämään? Minulta voi kysyä lisää esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa tai sähköpostitse. Minun kanssani voi tulla myös keskustelemaan tämän sivun tapahtumalistauksen mukaisiin paikkoihin!